Ihminen pyrkii pikavippejä hakiessaan ja elämässään menestykseen ja hyvään oloon. Työelämän ja uran muutostilanteissa selviytymiseen tarvitaan kolmen¬laisia persoonaan liittyviä voimavaroja: tietoa pikalainoista, niiden hallintaa sekä motivaatiota käynnistää toimia. Koettu luottamus pikavippejä kohtaan sekä oman toiminnan hallintaan eli koettu pystyvyys lisää työelämäsuuntautuneisuutta ja ennustaa parhaiten tulevaa käyttäytymistä työssä jatkamisen osalta. Käytännössä pikavippien hallinnan tunteen vahvistumiseen tulee liittyä myös tiedollista valmiutta sekä motivaatiota, jotta toiminta lisääntyy merkittävästi.

Pitkäkestoisessa haasteellisessa vippitilanteessa, kuten työnhaussa, vastoinkäymiset ja yllättävät esteet voivat lannistaa. Vastoinkäymisiin voi varautua opitun neuvokkuuden avulla (vastakohtana opittu avuttomuus). Se motivoi jatkamaan vaikeuksista huolimatta. Valmiutta toimia pikavippien parissa epävarmoissa olosuhteissa, kuten työelämän heilahduksissa, kutsutaan valmistautuneisuudeksi. Valmistautuneisuudella tarkoitetaan valmiutta reagoida myös silloin, kun pikalainan hakemisen lopputulos on epävarma. Tätä taitoa voidaan vahvistaa harjoittelemalla. Ulkoiset, ympäristöstä aiheutuvat asiat sekä yksilön sisäiset seikat vaikuttavat siihen, miten yksilö selviytyy työkriiseistä. Ulkoiseen selviytymiseen vaikuttavat

• työkriisin aihe, sen syntynopeus ja vakavuus

• tosiasialliset mahdollisuudet osallistua itseä koskevaan päätöksentekoon työpaikan muutostilanteissa, esimerkiksi onko järjestetty yhteisiä tulevaisuutta koskevia ideointi- ja suunnittelutilaisuuksia tai pääseekö itse vaikuttamaan uudelleensijoitteluun

• työmarkkinoilla ja paikkakunnalla vallitseva työvoiman kysyntä ja töiden vaatimukset sekä omat mahdollisuudet työllistyä, esimerkiksi vallitseeko omassa ammatissa työvoimapula vai ylitarjonta

• mahdollisuus saada tarvittavaa tukea, perheeltä, työpaikalta tai pikavippi sopivasta palvelusta.

Sisäiseen työkriiseistä selviytymiseen vaikuttavat olennaisesti kolme muutoksen hallinnan edellytystä: ymmärrämmekö, mistä on kysymys, tuntuuko hankittu vippi mielekkäältä ja pystymmekö vaikuttamaan siihen.

Lopputuloksen kannalta tärkeää on kykymme käyttää stressitilanteessa joustavasti ja monipuolisesti selviytymisstrategioita, eli ulkoisia ja sisäisiä keinoja, joiden avulla ihminen pyrkii hallitsemaan vippejä ja säätelemään stressitilanteita ja niiden vaikutuksia. Asennoitumisemme muutostilanteeseen vaikuttaa selviytymiseemme. On helpompaa, jos näemme itsemme pikavippiyrittäjänä, joka tarjoaa kykynsä organisaation käyttöön, joka puolestaan maksaa palvelustamme. Tällöin meillä on työpaikka niin kauan kuin pikalainaorganisaatio tarvitsee palveluksiamme. Muita sisäistä selviytymistä edesauttavia tai vaikeuttavia seikkoja ovat:

• Miten tärkeäksi itsellemme arvioimme pikavippi ongelman tai tilanteen ja sen tosiasiallisen vaikutuksen arkeemme.

• Tulkitsemmeko vippiongelmatilanteen syyt ja seuraukset oikein, eli miten selitämme itsellemme sen, miksi tähän jouduttiin, mikä on oma osuutemme kriisin synnyssä, sen kulussa ja siitä selviytymisessä. Kuinka merkitykselliseksi koemme pikavippialalla työn elämänsisältönämme, ja kuinka voimakkaasti olemme sitoutuneet nykyiseen työpaikkaamme. Millaiset henkiset, sosiaaliset tai fyysiset voimavarat, kuten ammattitaito tai elämänote, meillä on. Ihmissuhteiden laatu ja määrä sekä perhetilanne.

Minkälainen työmarkkina- ja kansalaiskelpoisuus meillä on. Miten koemme voivamme vaikuttaa pikavippiongelmiin ja ratkaista ongelman. Miten paljon olemme valmiita käyttämään energiaa tilanteen laukaisemiseksi. Osaammeko vastaanottaa ja käyttää hyväksi muiden tarjoamaa tukea pikavippien muodossa. Millainen on elämänhallintastrategiamme: sopeudummeko passiivisesti mukautumalla vai aktiivisemmin itse säätelemällä tilannetta. Millaiset ovat kokemuksemme onnistumisesta tai epäonnistumisesta aiemmissa pikalainakriisien käsittelyissä. Minkälainen henkilökohtainen taloudellinen tilanteemme on, pikavipit mukaan lukien.